BIO
NUOHOUKSESTA
Suomalaisten kiinteistöjen hyvä paloturvallisuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että tulisijoista ja savuhormeista aiheutuvat palovahingot on säännöllisellä nuohouksella kyetty tehokkaasti ehkäisemään. Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kiinteistön omistajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että nuohooja käy määrävälein ja voi suorittaa työnsä turvallisesti
Kuinka usein nuohotaan?
-
Vakituiset asunnot: Kerran vuodessa
-
Vapaa-ajan asunnot: Kolmen vuoden välein
-
Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija nuohotaan ennen käyttöönottoa
Miten nuohoukseen valmistaudutaan?
-
Huolehdi esteetön pääsy tulisijalle.
-
Järjestä esteetön ja turvallinen pääsy savuhormille. Se tarkoittaa turvallisia ja kiinteästi asennettuja tikkaita ja tarvittaessa kattosiltoja ja nuohoustelineitä. Erityisesti talviaikaan on varmistauduttava siitä, että kattotikkaat ovat kunnossa. Nuohooja opastaa ja neuvoo mielellään kattoturvalaitteiden kunnostamisessa
-
Järjestä rakennukseen tai sen läheisyydessä paloturvalliseen paikkaan palamisjätettä varten palamaton astia, esimerkiksi peltinen, kannellinen säiliö.
Mitä nuohooja tekee?
Ennen nuohousta nuohooja poistaa nuohousta haittaavat laitteet, avaa savupellit ja tiivistää ne auki asentoon, sekä tarkistaa liitinhormien ja nuohousluukkujen tiiviyden. Lisäksi nuohooja sulkee tarvittaessa painovoimaiset ilmanvaihtoventtiilit ja pysäyttää koneellisen ilmanvaihtolaitoksen sekä tarkistettaa, että mahdollinen öljynpoltin on irrotettu toiminnasta. Nuohoojan sulkee ja tiivistää myös tulisijan aukot sekä suojaa liesitason tai kiuaskivet. Mikäli nuohous suoritetaan käyttäen hormin alipaineistusta, suojaustyön yhteydessä huomioidaan, ettei tulisijaa tiivistetä liikaa, vaan varmistetaan riittävä ilmavirtaus hormissa.
Nuohooja nuohoaa savuhormin lisälaitteineen sekä liitin- ja yhdyshormin. Nuohooja poistaa nuohouksesta kertyneen jätteen ja tuhkan sekä varmistuu siitä, ettei hormiin jää nokipalonvaaraa aiheuttavia palavia aineita. Nuohooja nuohoaa myös tulisijan, puhdistaa savupellit ja tarkistaa niiden toimivuuden.
Nuohooja avaa myös tarpeen vaatiessa tukkeutuneen savuhormin ja tarkistaa mahdolliset hormivuodot.
Nuohooja tarkistaa tulisijojen, savuhormien, tikkaiden ja nuohoustelineiden kunnon. Jos nuohooja havaitsee vikoja ja puutteita, hän ilmoittaa niistä kiinteistön omistajalle tai haltijalle, sekä alueen pelastusviranomaisille.
Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja suorittaa nuohoustyön noudattaen hyvää nuohoustapaa, eli Nuohousalan Keskusliiton nuohoustyöohjetta.
PHOTOS
Mitä nuohouksen jälkeen tehdään?
Nuohooja vie nuohouksessa kertyneen palamisjätteen sille osoitettuun paloturvalliseen paikkaan. Nuohooja palauttaa tulisijan, savuhormin ja mahdollisen ilmanvaihdon siihen käyttövalmiuteen, jossa ne olivat ennen nuohousta. Nuohooja antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle todistuksen tekemästään työstä. Todistuksesta ilmenee muun muassa nuohouksen laajuus, mahdolliset viat ja puutteet.
Nuohooja opastaa myös tulisijan käyttäjää tulisijan oikeaan käyttöön ja puhtaampaan, energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen puunpolttoon.
IV-LAITTEIDEN HUOLLOSTA
Huollettu laitteisto, oikea mitoitus ja säännöllinen suodattimien vaihto edesauttaa pitämään kodin sisäilman hyvänä ja turvaa myös rakenteiden säilymisen terveinä.
-
Kanaviston puhdistaminen tulisi tehdä 5-10 vuoden välein
-
Suodattimet tulisi vaihtaa kahden vuoden välein. Ruuhka-alueilla tai rakennustyömaan lähistöllä on hyvä vaihtaa vielä useammin.
-
Suodatin on hyvä välillä tarkastaa silmämääräisesti ja puhdistaa se.
-
Venttiilit on hyvä puhdistaa normaalin suursiivouksen yhteydessä. Älä muuta säätöarvoja.
-
Noudata laitteen valmistajan ohjeita.
-
Jos kosteus tiivistyy peiliin, tai pyykki ei kuivu alle vuorokaudessa, ilmanvaihto on liian pieni.
-
Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan.
-
Muista kotitalousvähennys verotuksessa.
Yleisin Suomessa käytetty puhdistusmenetelmä on mekaaninen harjaus ja alipaineistus. Ilmanvaihtolaitteiston puhdistaminen ja huolto vaatii erityistä ammattitaitoa, kokemusta ja tarkkuutta, ja puhdistustyö kannattaakin antaa ammattilaisen tehtäväksi. Ammattimaiseen puhdistamiseen kuuluu myös ilmavirtojen mittaus ja säätö. Ilmanvaihdon säädöllä suunnataan oikea määrä ilmaa haluttuihin paikkoihin. Ilmanvaihdon säädöllä on suuri merkitys rakennuksen terveyteen, sillä se estää ilmassa olevan kosteuden tiivistymisen talon rakenteisiin. Oikein säädetty ilmanvaihto ei myöskään tuhlaa lämmitettyä ilmaa.
Ilmanvaihtokoneen ihanteellisen toiminnan takaamiseksi suodattimet on syytä vaihtaa kahdesti vuodessa. Jos asunto sijaitsee ruuhka-alueella tai vierellä tehdään rakennustöitä, vaihtotarve voi olla tiheämpikin. Nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa on asukasta auttamassa huoltomuistutin. Suodattimet on hyvä tarkastaa silmämääräisesti useamminkin ja puhdistaa etenkin karkeasuodatin tarvittaessa. Venttiilit tulee puhdistaa normaalien suursiivousten yhteydessä säätöarvoja muuttamatta. Huoltotoimissa täytyy noudattaa laitteen valmistajan ohjeita.
Aiheista lisää osoitteessa nuohoojat.fi